Dokumentin henkilöt

Asela, Raisa



  • Syntynyt 16.06.1921 Salmi
  • Oli sotavankina 03.03.1944-25.12.1944
  • Tytär Marja-Leena. Syntynyt 1948 ja kuollut Saksassa 1990-luvun alussa.
  • Häitä sotamies Jousimiehen kanssa ei koskaan pidetty.
Aselan enempää kuin hänen sulhaseksi mainitsemansa Jousimiehen (armeijassa oli tuohon aikaan vain yksi sen niminen henkilö, joka myös kuollut) sukulaiset eivät muista koskaan kuulleensa tästä avioliittosuunnitelmasta.  

Mahdollisesti Asela on keksinyt peitetarinan pelätessään partisaaneja.  

Raisa Aselan kuulustelupöytäkirja  

Rannikkopuolustuksen sotilaiden huolto -yhdistyksen jäsenen, 33. komppanian sotilaskioskin myyjättären, sotavanki Raisa Aselan 

KUULUSTELUPÖYTÄKIRJA 

Partisaanien vangitsema 3.3.44 Kondan kylän alueella, koordinaatit 6420 (Syvärin suunta). 

15. maaliskuuta 1944 

Minä, Karjalan rintaman partisaaniliikkeen esikunnan 2. osaston päällikkö everstiluutnantti STOLJAROV, olen tällä päivämäärällä suorittanut Suomen armeijan sotavangin Raisa ASELAn kuulustelun, joka kertoi: 

Syntynyt vuonna 1921, Suomessa Viipurin läänin Salmin seurakunnassa, sosiaaliselta syntyperältään työläinen, puolueeton, koulusivistys 6 luokkaa maalaiskoulua, naimaton. Ennen armeijaan liittymistään työskenteli sekatyöläisenä kustannusliike Otavan kirjansitomossa Helsingissä.  

Vanhemmat asuvat tällä hetkellä Pitkärannassa. Perheeseen kuuluu 10 henkeä:

  1. Isä Asela Mihail, 48 vuotta, syntynyt Suomessa Salmin kylässä. Asui ennen vallankumousta Venäjällä Pietarissa. Muutti Suomeen vuonna 1918, ammatiltaan laivamekaanikko. Tällä hetkellä työskentelee Pitkärannassa paperitehtaalla konemiehenä. Ennen vuotta 1933 hänellä oli venäläinen sukunimi Jefimov, jonka muutti Aselaksi.
  2. Äiti Asela Anna, 40 vuotta, syntynyt Karjalassa Tulemajärven kylässä, Vedlozerskin piirissä KSSNT. Kotirouva, asuu isän kanssa.
  3. Sisar Asela Maija, s. 1923. Tällä hetkellä palvelee sotilaspuodin vastaavana eräässä Äänisen lohkon varuskunnassa – kenttäposti 7886.
  4. Veli Aleksandr Asela, s. 1925, palvelee sotilaana armeijassa Pohjoisella rintamalohkolla.
  5. Sisar Vera, s. 1927,
  6. Veli Viktor, s. 1929,
  7. Veli Lev, s. 1933,
  8. Veli Olavi, 1940,
  9. Veli Martti, 1942,
asuvat vanhempien kanssa. 

I. Työtoiminta 

Ennen vuotta 1935 Asela asui vanhempien kanssa Pitkärannassa. Vuodesta 1935 muutti Helsinkiin ja meni työhön tarjoilijaksi kahvilaan. Vuodesta 1941 siirtyi työhön Helsingissä kustannusyhtiö Otavan kirjansitomoon. 

Marraskuussa 1943 anoi Rannikkopuolustuksen sotilaiden huolto -yhdistyksen keskushallinnosta pääsyä vapaaehtoiseksi työhön sotilaspuotiin. 

Kaksiviikkoisen tarkistuksen jälkeen, entisten työpaikkojen antamien hyvien lausuntojen ja suositusten perusteella hänet kutsuttiin Rannikkopuolustuksen huolto -yhdistyksen keskustalolle ja otettiin työhön. Aluksi oli harjoittelemassa muutaman päivän, sai ohjeet sotilaspuodin kirjanpidosta ja tilityksistä, 2. marraskuuta lähti Helsingistä Petroskoihin Äänisen rannikkoprikaatin sotilaskotiyhdistyksen käyttöön, missä ilmoittautui kansalainen Grönroosille, saaden häneltä lähetteen Kondan varuskunnan sotilaspuodin vastaavaksi, minne saapui 4. joulukuuta 1943, ja tästä lähtien toimi samassa virassa – 33. komppanian sotilaspuodin vastaavana vangitsemiseensa asti, ts. 3. maaliskuuta 1944 saakka.  

II. Rannikkopuolustuksen sotilaiden huolto -yhdistys 

Suomessa rinnakkain Lotta Svärd -naisjärjestön kanssa, jonka tehtävänä on auttaa Suomen armeijan jalkaväkiosastoja, on olemassa naisjärjestö Rannikkopuolustuksen sotilaiden huolto, joka palvelee ainoastaan Suomen armeijan rannikkopuolustuksen joukko-osastoja. Järjestö on ollut olemassa jo rauhan aikana, mutta en tiedä kuka on perustanut ja milloin.  

a) Järjestöllinen rakenne 

Helsingissä Espis-kadulla 5-kerroksisessa talossa N:o 25 sijaitsee yhdistyksen keskustoimisto, jonka henkilökunta käsittää 5 ihmistä – järjestön johtaja Fanny Ohtala, kirjanpitäjä, sihteeri, konekirjoittaja ja vielä yksi nainen, mutta mikä hänen tehtävänsä on, en tiedä. 

Järjestöllä on oma verkosto, mm. tiedän, että Petroskoissa on Rannikkopuolustuksen sotilaiden huollon Äänisen osasto, jota johtaa nainen Grönroos, samanlaiset osastot on Viipurissa, Sortavalassa ja muissa suurissa rannikkopuolustuksen pisteissä Laatokan rannalla.  

Yhdistys jakaantuu edelleen puolustuslohkoihin. Mm. Petroskoin osasto jakaantuu Klimenitskin lohkoon, jota johtaa Ronimus, Sheltozerin lohkoon, muut lohkot ovat tuntemattomia.  

Puolustuslohkoilla on varuskunnissa omat sotilaspuodit, jotka kuuluvat mainitulle yhdistykselle.  

b) Järjestön tehtävät 

Järjestön perustehtävä on: 

a) Sotilaiden moraalisen tilan kohottaminen, ts. jotta rannikkopuolustuksen sotilas voisi vapaa-aikana levätä sotilaspuodissa, jonka tulee tarjota kodinomaista viihtyvyyttä, ostaa kahvia, lukea kirjaa, lehteä, kuunnella radiolähetystä.  

Yhdistyksen jäsenten tulee ottaa aktiivisesti osaa sotilaiden harrastusiltamiin.  

Keskusteluissa sotilaiden kanssa on pyrittävä ymmärtämään heidän moraalista tilaansa, taistella sotilaskurin ja taisteluhengen puolesta ja siksi varuskunnan päällikkö ensi sijassa antaa arvionsa työstä.  

Meidän läsnäolomme varuskunnissa osoittaa sotilaille, että naiset eivät ole heitä unohtaneet, että he taistelevat Suomen itsenäisyyden puolesta, sen äitien, sisarten ja vaimojen puolesta.  

b) Turvata sotilaille välttämättömyystarvikkeiden saanti sotilaspuodin välityksellä – sotilaspuodissa sotilas voi ostaa käteisellä rahalla: 

1. Sikurikahvia hintaan 1 mk lasilta,
2. Makeaa marjamehua hintaan 1 mk lasilta,
3. Kuukaudessa 1 rasian sakariinia, 100 kpl 5 markalla,
4. Tavallisia karamelleja hintaan 1 kpl – 1 mk,
5. Parranajovälineitä. Koko paketti – kuppi, suti, partakone, 10 kpl. teriä maksaa 125 markkaan saakka, mutta voidaan ostaa myös osittain, mm. 10 terää maksaa 35 markkaa.
6. 10 askia tulitikkuja maksaa 10 mk,
7. Kirjepaketti – 50 kuorta ja 50 arkkia postipaperia maksaa 18 mk,
8. Postikortit 50 penniä kappaleelta,
9. 400 gramman pullo partavettä hintaan 40-45 markkaa,
10. 150 g. pullo hajuvettä 20 markalla,
11. Partavaahdoketta 20-30 markalla.  

Puodissa on myös nenäliinoja, kauluksia ja lyhyttavaraa. Sakariinia lukuun ottamatta kaikkea myydään rajoituksetta. 

Sotilaspuodin koko kuukausivaihto vaihtelee 6.000-7.000 markkaan. 

c) Järjestöön hyväksyminen 

Kuka tahansa nainen tai tyttö voi jättää anomuksen järjestöön ottamiseksi. Anomus jätetään yhdistyksen lähimmälle osastolle. 2 viikon kuluttua anomuksen jättämisestä jäsenyyden hakijalle ilmoitetaan kotiosoitteella anomuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. 

Näiden kahden viikon aikana työpaikalla suoritetaan ehdokkaan tarkistaminen. Henkilöitä, jotka ovat sekaantuneet prostituutioon tai joilla on aiempia tuomioita, ei oteta järjestöön.  

Järjestöön liittymiseksi tarvitaan ehdotonta rehellisyyttä ja moitteetonta käytöstä. 

2 viikon koeajan päätyttyä annetaan jäsenkortti, joka samalla toimii henkilöllisyystodistuksena.  

d) Huolto 

Järjestön jäsenet kantavat virkapukua: vaaleanvihreä puuvillakankainen leninki, valkoinen kaulus ja valkoiset mansetit. 

Kaikki varuskunnissa työskentelevät kuuluvat maksutta sotilaiden muonavahvuuteen, yhdistys maksaa heistä, mutta paljonko, ei tiedä. Keskimääräinen kuukausipalkka on 600-700 markkaa, joka lasketaan riippuen siitä, kuinka hyvin järjestön jäsenet suoriutuvat tehtävistään.  

e) Henkilöstökoulutus 

Yhdistyksen jäsenten on omattava oikea lähestymistapa sotilaisiin niin heidän moraalisen tilansa kohottamisessa kuin myös kaupankäynnissä, mitä varten ennen kuin ketään lähetetään työhön, yhdistyksen jäsenkandidaatit suorittavat harjoittelun ja opiskelevat sotilaskodeissa niin keskuksessa (Helsingissä) kuin myös osastoissa, missä heitä opetetaan suhtautumaan sotilaisiin, keittämään kahvia, laittamaan esille myytävät tavarat ja kuinka luoda viihtyisyyttä sotilaille. Opetuksen ja harjoittelun kesto riippuu ehdokkaan menestymisestä. 

III. Varuskuntien sijainnista. 

Minulle tunnetuin varuskunnan sijainti on Kondan kylässä Klimenitskin saarella, jossa olin 4. päivästä joulukuuta 1943 maaliskuun 3. päivään 1945 saakka.  

Kondan kylä on muutettu tukikohdaksi, joka estää tiedusteluryhmien ja partisaanien pääsyn järveltä Klimenitskin saarelle. Kondan alueen puolustuksen hoitaa 33. rannikkopuolustuskomppania. 

33. komppanian kattama alue jakaantuu 5 tukikohtaan, jotka on vahvistettu tykistöllä, kranaatinheittimillä ja raskailla konekivääreillä. 

Tiedän seuraavat tukikohdat: 

1. Karneshin saarella (koord. 6418) miesvahvuudeltaan enintään 10 henkeä. Aseistuksena on panssarintorjunta-aseita, kevyitä konekiväärejä, kiväärejä ja konepistooleita. 

2. Tukikohta Karhu (koord. 6422) vahvuudeltaan enintään 15 miestä, varustettu samanlaisin asein. 

3. Tukikohta Haukku, tukikohdan miesvahvuus enintään 20 henkeä. Aseistus tuntematon. 

4. Valaniemi, 10 miehen varuskunta, aseistuksena 1 konekivääri ja kiväärejä. 

5. Tuokko, (koord. 6420), on enintään 20 sotilasta, aseistettu kranaatinheittimellä, raskailla konekivääreillä ja kivääreillä. 

6. Kondan varuskunta (koord. 6420), jossa sijaitsee 33. komppanian komentokeskus. Kaikkiaan varuskunnassa on enintään 60 sotilasta ja upseeria.  

Aseistuksena on 2 kpl 45 mm tykkiä, 2 raskasta konekivääriä, 2 kevyttä konekivääriä, 5 konepistoolia, 57 kivääriä ja kolme 50 mm kranaatinheitintä. 

Tukikohdat on ympäröity piikkilankaestein, joita on 2-4 riviä, joiden väliin on piilotettu valoraketti-hälytysjärjestelmä. Rannikko on miinoitettu helmikuussa 1944. Sotilailta kuulin, että on asetettu 600 miinaa.  

Tukikohdissa on täyssyvät juoksuhaudat ja ampumapaikat raskaille ja kevyille konekivääreille. 

Pitkin rannikkoa on myös valonheitinlaitteistoja, joiden tarkka sijaintipaikka on tuntematon.  

Kaikilla tukikohdilla on keskenään puhelinyhteys. Puhelinkeskus on Kondan kylässä. 

IV. Päällystön kokoonpano. 

1. Rannikkopuolustuksen 33. komppanian päällikkö luutnantti Kanervo.
2. Luutnantti Kilip, ei ole tiedossa, mikä virka hänellä on.
3. Luutnantti Turunen, on tällä hetkellä matkustanut Helsinkiin. 

He kaikki olivat Kondan varuskunnassa. 

Vanhemmasta upseeristosta tiedän: 

1. Everstiluutnantti Airaksinen – Klimenitskin lohkon päällikkö
2. Eversti Vikström – Äänisen rannikkopuolustuksen tykistön päällikkö, hän on myös 14. tykistörykmentin komentaja.
3. Kapteeni Pellinen – 14. tykistörykmentin huoltopäällikkö. 

V. Kurinpidollinen tilanne Kondan varuskunnassa. 

Kondan varuskunnan miehistö ja yleensäkin rannikkopuolustuksessa palvelevat on valittu kokeneimmista kaaderisotilaista. On selvää, että kurin tila on selvästi korkeampi kuin muissa joukko-osastoissa.  

Tästä huolimatta on kuitenkin tapahtunut kurin rikkomuksia, erityisesti viime aikoina ne ovat huomattavasti lisääntyneet.  

Sotilaskurin rikkomisen perustapauksia ovat: 

a) Omavaltaiset poistumiset varuskunnan sijoituspaikalla.
b) Myöhästyminen lomilta paluusta.
c) Juopottelu niin sotilaiden kuin upseeristonkin keskuudessa.
d) Käskyjen noudattamatta jättäminen.
e) Yksittäisen karkuruustapaukset. 

Tästä todisteena ovat seuraavat faktat: 

1. Luutnantti Turunen, 33. komppanian päällikön sijainen, on viime aikoina järjestelmällisesti juopotellut, on mennyt jopa siihen asti, että on pistooli kädessä ajanut sotilaita takaa ja ammuskellut.
2. Sotamies Borinen poistui helmikuun lopulla omavaltaisesti vartiopaikalta korsuunsa.
3. Kaksi sotamiestä myöhästyi muutamia päiviä lomilta, molempia rankaistiin 10 päivällä palvelusta vuorotta.  

Vuoden 1943 lopulla yksi sotamies hakkasi omavaltaisesti kirveellä poikki toisen kätensä sormet.  

VI. Sotilaiden ja Suomen väestön poliittinen ja moraalinen tilanne. 

Sotilaiden keskuudessa kulkee juttuja sodan pikaisesta päättymisestä ja kotiin paluusta. Sotilaiden perusjoukko on tyytymätön pitkittyneeseen sotaan ja siksi he helposti luottavat kaikenlaisiin huhuihin rauhan ajankohdasta ja ehdoista. Kaikki nämä huhut käyvät yksiin siinä, että sota tulee päättymään vuoden 1944 maaliskuussa tai äärimmäisessä tapauksessa kesäkuussa ja tuleva valtakunnanraja kulkee samoilla alueilla, missä se oli ennen vuosien 1939-40 sotaa.  

Neuvostoliiton ilmavoimien suorittamista Suomen kaupunkien pommituksista sotilaat ja upseerit saivat tietää sanomalehdistä ja niistä oli paljon keskusteluja. Esimerkiksi luutnantti Kilpi sanoi: "Nähtävästi venäläiset tulevat pommittamaan kaupunkejamme siihen asti, kunnes ne ovat aivan maan tasalla".  

Upseerien keskusteluista sain tietää, että Suomen väestö pakenee Helsingistä maaseudulle. Etelä-Suomen suurimmissa kaupungeissa on kaikki koulut suljettu.  

Pommitukset herättävät masennusta niin sotilaissa kuin upseereissakin ja erityisesti Suomen väestössä.  

Tilanne selustassa. Ollessani Helsingissä olin töissä sitojana Otavan kirjapainossa, sain palkkaa 10 markkaa tunnilta. Huoneesta, jossa asuin ystävättäreni kanssa, maksoimme 1.200 mk kuukaudessa. Korttiannos ei riittänyt meille, vaan jouduimme ostamaan elintarvikkeita keinottelijoilta maksaen kilosta voita 300 mk, kilosta sianlihaa 250 mk. 

Suomen kaupungeissa on keinottelu levinnyt laajalle, poliisi taistelee sitä vastaan. Päivittäin kauppatoreilla järjestetään ratsioita ja kaikki pidätetyt keinottelijat tuomitaan 6 kuukaudeksi vankeuteen. 

Aikuisväestö, joka on ilman työtä, lähetetään pakolla kaupungista työleireille, joissa he joutuvat tekemään työtä sodan loppuun saakka. Syksyllä 1943 Helsingistä lähetettiin paljon naisia peltotöihin maaseudulle, mm. minutkin lähetettiin. Teimme työtä klo 7:stä aamulla klo 8:aan illalla. 

Suomen väestö ei pidä saksalaisten ylimielisestä käytöksestä. Saksalaiset pitävät itseään Suomen isäntinä, suhtautuvat suomalaisiin halveksuen, vaikkakin suurin osa suomalaisista tytöistä ja naisista asuu yhdessä saksalaisten kanssa.  

Ravintolan ovella voi nähdä suomalaisten tyttöjen jonon, joiden joukossa on jopa kouluikäisiä, jotka ovat valmiit myymään itseään rahasta saksalaisille. Tiedän tapauksia, jolloin saksalaisista raskaaksi tulleet suomalaiset tytöt ovat päättäneet elämänsä itsemurhalla.  

Sotilailta olen kuullut paljon esimerkkejä tappeluista ja skandaaleista suomalaisten rintamasotilaiden ja saksalaisten kesken.  

Ollessani Petroskoissa näin paljon raunioita. Kerran tapasin ryhmän karjalaisnaisia, jotka vartiomiesten saattamana puhdistivat katuja. 

Keskustelujen mukaan Petroskoissa on muutamia keskitysleirejä paikalliselle väestölle. Oman varuskuntani sotilailta kulin, että yli kaksi vuotta sitten, kun suomalaiset valtasivat Luboselgan, Kondan ja Petrunkylän, niin kahden päivän kuluttua näiden kylien kaikki paikalliset asukkaat lähetettiin keskitysleiriin, heidät laitettiin kuorma-autoihin ja mukaan sallittiin ottaa vain kaikkein tarpeellisimmat tavarat. Naiset olivat peloissaan ja itkivät kovasti.  

VII. Vangitsemisolosuhteet. 

3. maaliskuuta 1944 kello 8.30 aamulla kuulin meteliä ja ampumista. Pukeuduttuani nopeasti ryntäsin eteiseen. Samaan aikaan oveen koputettiin. Avasin oven uskoen koputtajien olevan omia, mutta näinkin edessäni partisaaneja, joista osa hävitti Kondan varuskuntaa ja osa oli tullut minun taloni luokse. Nähtyään minut partisaanit sieppasivat minut tulituksen alta, raahasivat järven jäälle ja ottivat vangiksi. 

Lisään, että samana päivänä kello 3 minun oli määrä mennä naimisiin 33. komppanian sotamies Jousimiehen kanssa, mutta vangitsemisen johdosta häitä ei pidetty.  

Kuulusteli: Karjalan rintaman partisaaniliikkeen esikunnan 2. osaston päällikkö, everstiluutnantti Stoljarov. 

Käänsi: Kapteeni Kukkonen 

Todistan: epäselvä nimikirjoitus 

Liite sotavanki Raisa Aselan kuulustelupöytäkirjaan 

T I E D O N A N T O 

Äänisen rannikkoprikaatiryhmittymän sijainnista, sen varuskunnista, aseistuksesta ja muista tiedoista. 

Laadittu partisaaniryhmien Krasnoje znamjan ja Burevestnikin Äänisen rannikkoprikaatin Klimenitskin lohkon 33. rannikkopuolustuskomppanian (torjuntakomppanian) komentopisteen tuhoamisen yhteydessä Kondan kylästä (ruutu 6420) 3.3.44 sieppaamien asiakirjojen pohjalta. 

Kondan kylässä sijaitsi Äänisen rannikkopuolustuksen Klimenitskin lohkon 33. komppanian (tai torjuntakomppanian, kuten suomalaiset sitä nimittävät) komentopiste. Klimenetskin lohko kuuluu Äänisen rannikkoprikaatin kokoonpanoon. 

Äänisen rannikkoprikaatille on alistettu: 

1. Äänisen rannikon merivoimat (4. meriprikaati).
2. Aunuksen rykmentti (Aunuksen ryhmä)
3. Laatokan prikaati.
4. 14. vahvistettu rannikkotykistörykmentti.  

Tykistötekninen palvelu on kaikissa Äänisen rannikkoprikaatin joukko-osastoissa alistettu 14. vahvistetulle rannikkotykistörykmentille, jonka komentajana on eversti Vikström, hän on samalla Äänisen rannikkoprikaatin koko tykistön päällikkö. 14. vahvistetun rannikkotykistörykmentin huoltopäällikkönä on kapteeni Pellinen. 

14. vahvistetun rannikkotykistörykmentin aseistuksena on meri- ja rannikkotykistön lisäksi kenttätykistöä, kaliiberiltaan 75 – 155 mm. 

50 – 75 mm. tykistö on annettu prikaatin pataljoonille ja rykmenteille. Huomiota kiinnittää sen erilaiset kaliiberit (36, 37, 45, 50, 75, 76, 115, 120 ja 122) sekä erilaiset valmistusjärjestelmät (valmistettu Suomessa, Venäjällä ja Saksassa) sekä tyypit (panssarintorjunta-aseita, tykkejä, meritykkejä, haupitseja ja pitkän kantaman rannikkotykkejä).  

14. vahvistetun rannikkotykistörykmentin 1. divisioona on sijoitettu Äänisen rannikkoprikaatin Klimenitskin lohkolle. 

14. vahvistetun rannikkotykistörykmentin 1. divisioonan kokoonpano: 

1. 44. raskas patteri
2. 406. kevyt patteri
3. 410. kevyt patteri 

Rannikkopuolustuksen Klimenitskin lohko koostuu 33., 34. ja 35. rannikkopuolustuskomppaniasta, jotka yhdistetty pataljoonaksi, pataljoonaa komentaa everstiluutnantti Airaksinen, joka on samanaikaisesti Äänisen rannikkoprikaatin Klimenitskin lohkon (3. linnoituspiiri) rannikkopuolustuksen päällikkö.  

Rannikkopuolustuksen Klimenitskin lohkoon kuuluu (7.2.44 tilanne): 

1. Klimenitskin lohkon esikunta (3. linnoituspiiri)
2. 44. raskas patteri
3. 406. kevyt patteri
4. 1/410. kevyt patteri
5. 2/410 kevyt patteri
6. 33. rannikkopuolustuskomppania
7. 34. rannikkopuolustuskomppania
8. 35. rannikkopuolustuskomppania 

26.3.42 päivätyssä salaisessa asiakirjassa teknisen kaluston jaosta joukko-osastoille mainitaan 36. ja 37. rannikkopuolustuskomppania, jotka kyseisenä ajankohtana eivät olleet 3. linnoituspiirin alaisia. 

1/14. rannikkotykistörykmentin ohella, joka on luovutettu Klimenitskin lohkolle (3. linnoituspiiri), Airaksisen pataljoonassa on pataljoonan tykistö, joka kokonaan on luovutettu komppanioille. Näin esimerkiksi 33. komppaniassa on 7 venäläistä 45 mm panssarintorjuntatykkiä (mallia 1932-38), jotka on yhdistetty kahdeksi tulijoukkueeksi.  

Klimenitskin lohkolla on 3 raskasta ja 12 kevyttä valonheitinlaitteistoa, jotka on sijoitettu joukko-osastoihin seuraavasti: 

1. 44. raskas patteri – 1 voimakas valonheitinlaitteisto
2. 406. kevyt patteri – ei ole
3. 1/410. kevyt patteri – 1 voimakas valonheitinlaitteisto
4. 2/410. kevyt patteri – 1 voimakas valonheitinlaitteisto
5. 33. rannikkopuolustuskomppania – 4 kevyttä valonheitinlaitteistoa
6. 34. rannikkopuolustuskomppania – 4 kevyttä valonheitinlaitteistoa
7. 35. rannikkopuolustuskomppania – 4 kevyttä valonheitinlaitteistoa 

Miehistövahvuudet Klimenitskin lohkolla
(3. linnoituspiirin pataljoona) 

Salaisessa asiakirjassa ampumakoulutuksesta syyskaudella (päivämääriä ei ole mainittu) ilmenee: 

Kivääriammuntoihin tulee – 600 miestä
Konepistooliammuntoihin – 92 miestä
Kevyt kk-ammuntoihin – 112 miestä
Raskas kk-ammuntoihin – 72 miestä 

Klimenitskin lohkon (3.linnoituspiiri) asetilanne: 

Konepistooleita – 46 (15 jokaista komppaniaa kohden)
Kevyitä konekivääreitä – 56
Raskaita konekivääreitä – 36  

Tulenkorjauslaitteiden määrä Klimenitskin lohkolla 25.9.43 tietojen mukaan. 

nimike 3. lp:n 44. r. 406 k. 1/410 2/410 33. k. 34.k. 35.k. yht.
KP pat. pat. k.pat. k.pat. _____________________
Opt.etäis.mitt. 4m. - 1 - - - - - - 1
- " - 2m. - - 1 1 - - - - 2
- " - 1m. - 1 2 1 1 - - - 5
Bussoleita - 1 1 - - - - - 2
Teodoliitteja - - 1 - - - - - 1
Tähtäimiä - 1 5 1 1 - - - 8
Kulmamittareita - - 2 - - - - - 2
Nestekompasseja 4 12 24 12 12 39 39 39 181
Kiikareita 7x50.000 2 7 3 3 3 - - - 18
Kiikareita 6x50.000 - 2 6 3 3 10 10 10 44
Kiikareita, yksinkert. - - - - - 11 11 11 33
Periskooppeja - 2 2 - - - - - 4
Kent.tyk.mittapöyt. - - 1 - - - - - 1
Rann.tyk.mittapöyt. - 1 - 2 2 - - - 5
Rann.tyk.viivain - 3 - 3 3 - - - 9
Korjauslaukkuja - 1 6 1 1 - - - 9
Mittapöyt.tuliasem. - 3 - - - - - - 3
Etäisyysmittareita - 3 - - - - - - 3
Sekuntimittareita - 1 1 1 1 - - - 4
Värilaseja 3 17 - 18 18 45 45 45 191 

Klimenitskin lohkon esikunta sijaitsee oetettavasti Sennaja Gubassa (ruutu 7616), kutsumanimenä on "Pyssy" (kenttäposti 1 (8191).
Klimenitskin lohkolla on pysyvä puhelinyhteys lohkon päämajasta (Sennaja Guba, ruutu 7616) seuraaviin pisteisiin: 

Kondan kylä (6416) Klimenitsyn kylä (6014) Vojev Navolokin kylä (7622), Kurgenitsyn kylä (6014). Puhelinkeskus on Sennaja Gubassa (päämaja). 

33. rannikkopuolustuskomppania (k.p.1 (8133) 

33. komppanian komentopaikka Kondan kylässä (6420), miesvahvuus enintään 60 miestä. 33. komppaniassa on 3.3.44 143 sotilasta ja upseeria. Ohjeiden mukaan pitäisi olla 167 miestä. 

Rannikkopuolustuskomppanian (torjuntakomppanian) esikunta. 

Kaikkiaan henkilöstöä komppaniassa on 167 henkilöä: 

 

1. Hallinto-osasto 1. yhteysmiehiä 3 

2. puhelinmiehiä 3 

2. 2 tykistöjoukkuetta Lähettejä – 2 

Ryhmänjohtajia – 4  

Miehistöä – 24 

3. 2 konekiväärijoukkuetta (raskas kk.) 

Lähettejä – 2 

Ryhmänjohtajia – 8  

Konekiväärimiehiä ja miehistöä – 40  

4. Kiväärijoukkue 

Yhteysmiehiä – 2  

Ryhmänjohtajia – 4  

5. Huoltojoukkue (kuormasto) 

Sotilaita – 32
Lääkintämiehiä ja talousjohtajia – 4  

6. Muuta miehistöä – 39  

Kiväärijoukkueen miesvahvuus: 

1. ryhmä – 6 sotilasta
2. ryhmä – 6 sotilasta
3. ryhmä – 6 sotilasta
4. ryhmä (kevyt kk.) – 8 sotilasta: 

Konekivääriampuja – 1
Suuntaaja – 1
Konepistoolimies – 1
Tarkka-ampuja – 1
Kiväärimiehiä – 4  

33. komppanian aseistus (Klimenitskin lohkon komentajalle  

20.1.44 lähetetyn selonteon mukaan) 

1. Kivääreitä 7,62, mallia 91 – 78 22.8.43 tilanteen mukaan:
" 7,62, " 27 – 8
" 7,62, " 28 – 4 yht. 115 hyviä – 20
" 7,62 " 30 – 4 kelvollisia – 58
" 7,62 " 39 – 18 huonoja – 32
" 7,62, puoliautom. 40 – 3 poistettavia – 5
2. Pistooleja kal. 7,65 - 1
" 9,06 pist. - 1 yht. 4
9,00 parab. - 1
9,00 tshekkosl. - 1
Konepistooleja -15
Kevyitä konekivääreitä - 12
(Lippaita niihin) - 120
Raskaita konekivääreitä - 9
Nestekompasseja - 30
Kiikareita - 4
Periskooppeja - 4
Rakettipistooleja - 5
Kranaatinheittimiä 50mm/39 - 2
Panssarintorjunta- 45k/32 - 3 yhteensä 7
tykkejä 45k/38 -4  

Panssarintorjuntatykkien sijoittuminen komppanian tukikohtiin (10.2.44 tilanne) 

Kondan varuskunta (6240) – 2 tykkiä
Karneshin varuskunta (6418) – 2 tykkiä
Tuokon (kutsunimi) varuskunta – 1 tykki
Mäntysaaren (kutsunimi) varuskunta – 2 tykkiä 

Ampumatarvikkeiden määrä (20.1.44 tilanne) 

Kiväärin patruunoita 126.875 kpl, niistä: 

tavallisia 123.300 

valojuova- 100 

panssarinläpäiseviä 130 

sytytys- 45 

Käsikranaatteja, soikionmuotoisia 92 

" saksalaisia (varrellisia) 101 

torjunta- 45 

Kranaatinheittimen kranaatteja 50 mm 193 

Panssarintorjuntatykin ammuksia 45-k/32 1.275 panssarinläpäiseviä 

" " " 45-k/32 772 srapnelli 

Pistoolin patruunoita kal. 7,65 braun. 25 

kal. 7,65 parabell. 140 

kal. 9.00 tshekkosl. 50 

kal. 9,00 parabell. 12.200 

Raketteja 45 

Kiväärin raketteja, valkoisia 40 

- " - värillisiä 176 yhteensä 216 

Oli Saatu Käytet. Varastossa 

Jään särkemismiinoja 675 2.160 2.835 ei ole 

Toluolia 24 - - 24 kg. 

Puhelinkoneita kaikkiaan 10, niistä: 

Kenttäpuhelimia 9, pöytäpuhelin 2, 10 linjan keskus 1. 

Puhelinkaapelia 3,5 km. 

- Puhelimet on sijoitettu (sotavanki Aselan todistuksen mukaan): 

Komppanian päällikkö 1, 33. komppanian komentopisteen toimisto 1, luutnantti Kilpi 1, elintarvikevarasto 1, kuormastojoukkue 1, vartio 1 sekä komppanian tukikohdissa peitenimeltään Tuokko – 1, Valenniemi – 1, Karhusaari – 1. 

Tiedot 33. komppanian aseistuksesta ja ampumatarvikkeista tukikohdittain ja tuliannoksineen (pp. 1 – 8183) 

Hauki Karhu Valenniemi Konda Tuokko  

Nimike määrä t/a määrä t/a määrä t/a määrä t/a määrä t/a 

Kivääreitä 8 24 8 24 6 18 57 800 14 -
Kevyt kk. 1 3 1 3 - - 6 45 1 -
Raskas kk. 2 5 1 3 2 6 2 24 2 2
Konepist. - - 1 3 - - 5 19 - -
45 pt-tykkejä 1 270kpl 1 290kpl - - 2 505kpl - -
5 ta 3 ta 6 ta
Pistooleja - - 1 - - - - - - -
Rakettipist. 1 30 1 30 - - 5 196 - -
50 mm krh - - - - - - - - 1 63 

Sotilaiden muonitus 33. rannikkopuolustuskomppaniassa 

Ruokailu tapahtuu pakeista. Ruokaa saadaan 2 kertaa vuorokaudessa. Päivittäin komppanian varastolta toimitetaan keittiöön seuraavia elintarvikkeita (2.3.44 esimerkin mukaisesta): 

Annos sotilasta kohden/vrk 

1. Leipää 41 kg 280 gr. 460 gr.
2. Korppuja, valkoisia 2 kg 400 gr. 26 gr.
3. Ruisjauhoa 1 kg 440 gr. 15 gr.
4. Jauhoa, valkoista (maust.) 1 kg 440 gr. 15 gr.
5. Voita 2 kg 880 gr. 30 gr.
6. Perunoita 96 kg 1 kg
7. Marmeladia 5 kg 760 gr. 60 gr.
8. Koivumahlaa 850 gr. 9 gr.
9. Margariinia 960 gr. 10 gr.
10. Naudanlihaa 7 kg 680 gr. 80 gr.
11. Sokeria 3 kg 840 gr. 40 gr.
12. Suolaa 1 kg 440 gr. 15 gr.
13. Savukkeita 288 kpl. 3 kpl. 

33. komppanian varustilanne. 

33. komppanian sotilaat ovat saaneet varusvarastolta: 

Ihopaitoja – 2, villapaita – 1, alushousuja – 2, jalkarättejä – 1 pari, sukkia – 1 pari, lämpimiä sukkia – 1 pari, housut – 1, sotilastakki – 1, kesätakki – 1, mantteli –1, päähine – 1, turkislakki – 1, kypärä – 1, jalkineet –1, hiihtojalkineet – 1, kintaat – 1, nenäliina –1, pyyheliina – 1, saippuakotelo – 1, lusikka-haarukka-yhdistelmä – 1, leipälaukku – 1, vyö – 1, lumiviitta – 1, nahkarukkaset – 1, reppu – 1, pakki – 1, kenttäpullo – 1.  

Aliupseerikoulu Sennaja Gubassa (pp 1 – 8168) 

Klimenitskin lohkon esikunnan yhteydessä on aliupseerikoulu. Oppilaat siihen valitaan Klimenitskin lohkon joukko-osastojen miehistä. Opiskeluaika on 6 viikkoa. Opiskelu tapahtuu 2-3 kertaa viikossa. Muuna aikana opiskelijat palvelevat omassa joukko-osastossaan.
Koulun johtaja – kapteeni Viljanen.
Koulun vääpeli – vääpeli Ylönen. 

Opettajat: ammunta luutnantti Bläpelt?
taktiikka luutnantti Holmkvist
tykistö luutnantti Puskonen
tekniikka luutnantti Savikurki
viestintä vääpeli Heikkonen 

Y H T E E N V E D O T 

33. komppanian koostuu organisaatioltaan seuraavasti: 

a) Kiväärijoukkueesta, jossa on 3 kivääriryhmää, 6 miestä kussakin, ja 1 kevyt konekivääriryhmä, jossa 8 miestä, eli: 1 konekiväärimies, 1 suuntaaja, 1 konepistoolimies, 1 tarkka-ampuja ja 4 kiväärimiestä. Joukkueen johtajalla on 2 yhteysmiestä. Kaikkiaan joukkueessa on siis 29 miestä.
b) Kahdesta konekiväärijoukkueesta. Kummassakin on 25 miestä. Kummallakin joukkueella on 4 raskasta konekivääriä.
c) Huoltojoukkueesta – kuormasto, jossa 51 henkeä.
d) Kahdesta tykistöjoukkueesta. Kummassakin joukkueessa on 15 miestä.
e) Komppanian hallinto-osastosta, jossa on 3 yhteysmiestä ja 3 puhelinmiestä.  

33. komppanian puolustuksen organisaatio. 

Komppania puolustaa Bolshoi Klimenitskin saaren kaakkoisrannikkoa tukikohtien ketjulla, joka kulkee Kondan kylän alueen saaria ja rannikkoa pitkin. Puolustuslohkolla on 8 tukikohtaa, joilla on vahvistuksena tykistöä, kranaatinheittimiä ja konekiväärejä.  

1. Karnitsan tukikohdassa Karneshin saarella (ruutu 6418) varuskuntaan kuuluu 8 miestä, aseistus: 1 panssarintorjuntatykki 45 mm, 1 kevyt konekivääri, 2 konepistoolia, 6 kivääriä ja 1 pistooli.
2. Tukikohdassa Hauki on 10 miehen varuskunta. Aseistus: 1 panssarintorjuntatykki 45 mm, 2 raskasta konekivääriä, 1 kevyt konekivääri, 8 kivääriä.
3. Tukikohdassa Karhu (ruutu 6422) on 10 miehen varuskunta. Aseistus: 1 kevyt kk, 2 raskasta kk, 1 pistooli, 1 panssarintorjuntatykki 45 mm, 8 kivääriä, 1 konepistooli.
4. Tukikohdassa Valeniemi on 10 miehen varuskunta. Aseistus: 2 raskasta konekivääriä ja 6 kivääriä.
5. Tukikohdassa Tuokko on enintään 18 miehen varuskunta. Aseistuksena on: 1 kranaatinheitin 50 mm., 2 raskasta konekivääriä, 1 kevyt kk, 14 kivääriä.
6. Kondan tukikohta (ruutu 6420), missä 3.3.1944 saakka sijaitsi 33. komppanian komentopaikka, varuskunta, jossa enintään 72 miestä. aseistuksena: 2 panssarintorjuntatykkiä 45 mm, 6 kevyttä konekivääriä, 5 konepistoolia, 2 pistoolia, 2 raskasta konekivääriä, 57 kivääriä.
7. Mäntysaaren tukikohta – enintään 14 miehen varuskunta. Aseistus: 1 panssarintorjuntatykki 45 mm, 1 kranaatinheitin 50 mm, 1 kevyt konekivääri, 3 konepistoolia, 8 kivääriä.
8. Tukikohdassa Nuijaniemi on enintään 12 miehen varuskunta. Aseistus: 1 panssarintorjuntatykki 45 mm, 1 kevyt konekivääri, 4 konepistoolia, 8 kivääriä. 

Tukikohdat on ympäröity 2-4 rivisin piikkilankaestein, joiden väliin on sijoitettu valoraketit. Rannat tukikohtien luona on miinoitettu (helmikuussa 1944 on asetettu enintään 2.835 miinaa). Tukikohdissa on juoksuhaudat ja ampumapaikat kevyille ja raskaille konekivääreille. Tykit on sijoitettu avoimiin tuliasemiin. Rannoille on asennettu vähätehoisia valonheitinlaitteistoja (kaikkiaan 4).  

Tukikohdilla on keskenään yhteys puhelimen (Tuokko, Valeniemi, Karhu) sekä tähystysasemien avulla. Puhelinkeskus sijaitsee komppanian komentokeskuksessa Kondan kylässä (6420). Yhteyttä pidetään myös valomerkein: 

Punainen valo, lyhyet merkit (. . . . ) = vihollinen.
Vihreä valo, pitkät merkit ( - - - - ) = pyydän apua
Morsen merkki ( . - .. , . - . ) = pienitehoiset radiot käyttöön 

Merkinanto raketeilla: 

Punainen raketti = vihollinen
Vihreä raketti = pyydän apua
Valkoinen raketti = valonheittimien valoa
Punainen ja valkoinen = ottakaa yhteyttä radiolla
Valonheittimien kiila pystysuoraan ylöspäin = sama (ottakaa yhteyttä radiolla) 

Kenttäpostiosoitteet 

(suomennoksessa ainoastaan ne osoitteet, joiden kohdalle on merkitty huomautuksia) 

? Kenttäposti ? Huomautuksia_______________________________ 

1. 1/8183 Äänisen 33. rannikkopuolustuskomppania
7. 1/8192 Joukko-osasto Petroskoissa
8. 1/8182 Joukko-osasto Volnyi Navolokissa
9. 1/8120 Sotilassairaala Petroskoissa
10. 1/8194 Joukko-osasto Petroskoissa
11. 1/9304 Uudenmaan (?) rakuunarykmentin 2. eskadroona
20. 1/8189 Äänisen 36. rannikkopuolustuskomppania
27. 1/8166 Äänisen rannikkopuolustusprikaatin 2. linnoituspiirin esikunta
36. 1/8541 4. pommituslentorykmentin 42. laivue
37. 1/2887 Joukko-osasto Voznesenjessa
38. 1/1297 3. jalkaväkiprikaatin (?) 2. pataljoonan 8. komppania
40. 1/1932 Syvärin lohko
41. 1/8083 Sotavankileiri Pjazhievo Selgassa (?)
43. 1/1227 4. jalkaväkidivisioonan, 26. rykmentin (?), 2. pataljoonan esikunta
47. 1/1958 3/3 PVR (?), 9. komppania
58. 6/7485 Joukko-osasto Impilahdella
64. 10/1008 Joukko-osasto Mikkelissä
65. 10/3796 Latserlo (?) – sairaala
66. 10/2906 Sairaala
67. 10/8541 Esikunta 

Tiedonannon laati: kapteeni Kukkonen
suomennos: Timo Karvonen