Härmä Osmo



Sorokassa julkaistun suomenkielisen Sotilaan ääni-propagandalehden etusivu 22.08.1943. 

 


Elokuussa vuonna 2000 saimme Petroskoin entisestä puoluearkistosta, (nyk. KGANI, Karjalan uusimman historian valtionarkisto, vuonna 2000 GAOPDFK, Karjalan yhteiskunnallisten ja poliittisten liikkeiden ja järjestöjen valtionarkisto) muutamia neuvostoliittolaisten sodan aikana loikkareiksi luokittelemien sotilaiden kuulustelupöytäkirjojen kopioita.  

Julkaisemme tässä vaiheessa Osmo Härmän kuulustelupöytäkirjan suomennoksen.

Kemissä 14.01.1924 syntynyt Osmo Juhani Härmä kuoli erikoissairaala 2074:ssa Kirovin alueella. Kuolinpäivämäärästä on kolme eri tietoa 22.07.1943, 29.07.1943 ja 29.07.1944. Neljäskin päivämäärä löytyy: hän oli edellä mainitussa sairaalassa 15.03.1943 - 22.09.1944. 

Hänet on haudattu Pinjugin taajaman hautausmaalle. 

Osmo Härman kuulustelupöytäkirja

Suomalaisen loikkarin – 34. erillisen pioneeripataljoonan sotilaan Osmo Ivanovitsh Härmän, joka antautui vangiksi 12.5.43 alueella 4606, 

KUULUSTELUMUISTIO 

HÄRMÄ 

Osmo Ivanovitsh, synt. 1924 Kemin kaupungissa Lapin läänissä Suomessa. Suomalainen. Syntyperältään työläinen, koulusivistys 6 luokkaa. Puolueeton, Metallityöväen liiton jäsen. Ennen vuotta 1942 oli työssä sorvarina Kemi Oy:n konepajalla. Vuonna 1942 työskenteli postiauton kuljettajana Helsingissä.  

Perheellinen: äiti – huonekalutehtaan työläinen Helsingissä, sisar – on töissä apteekissa Helsingissä, veli palvelee Suomen armeijassa kersanttina Karhumäen suunnalla, joukko-osasto KPK 1-5875. 

PALVELU ARMEIJASSA 

Härmä O.I. kutsuttiin Suomen armeijaan Kemin kaupungissa lokakuussa 1942 ja määrättiin pioneerien koulutuskeskukseen Korialle (150 km pohjoiseen Helsingistä) 1. komppanian 1. pataljoonaan. Hän opiskeli tammikuun loppuun 1943, minkä jälkeen lähetettiin 34. erilliseen pioneeripataljoonaan (Uhtuan suunta), missä palveli vangiksi joutumiseensa saakka.  

VANGIKSIJOUTUMISTILANNE 

25.4.43 keskustelussaan komppanian päällikön kapteeni Halosen kanssa sotamiesten läsnäollessa vangittu lausui paheksuvia sanoja Aseveliliitosta, ei noussut seisomaan, ja ryhtyi kinastelemaan hänen kanssaan. Kapteeni Halonen raportoi tästä pataljoonan komentajalle, ja 11.5.43 Härmä kutsuttiin sotilaspoliisiin, kuulusteltiin ja pidätettiin. Täällä hänelle ilmoitettiin myös, että 12.5.43 hänet, Härmä tullaan tuomitsemaan.  

Välttääkseen rangaistuksen täytäntöönpanon Härmä muka päätti karata ja siirtyä Puna-armeijan puolelle. Käyttäen hyväkseen sitä, että putkan vartija meni käymälään, Härmä pakeni putkasta ensin omaan komppaniaansa, otti sieltä hevosen ja ratsasti 3-4 km etulinjan suuntaan. Hylättyään sitten hevosen hän meni etuvartiopisteeseen ja tavattuaan tuttuja kyseli heiltä kenttävartioiden sijainnit, sekä kiertäen ne ylitti rintamalinjan ruudussa 4606-6 nimettömän järven itäpuolitse ja antautui vangiksi.  

VARUSKUNNAT JA SOTILAALLISET KOHTEET 

Vangittu tuntee seuraavat varuskunnat ja vihollisen sotilaskohteet. 

Korian asemalla (150 km Helsingistä pohjoiseen) vanhoissa venäläisissä kasarmitiloissa sijaitsee pioneerien koulutuskeskus, missä koulutetaan 1925 syntyneitä armeijaan kutsuttuja nuoria. 

Koulutuskeskus muodostuu puolestatoista pataljoonasta, joista 1. pataljoonassa on 4 komppaniaa kussakin 240 miestä, toisessa – kaksi komppaniaa. Kaikkiaan noin 1500 miestä. 

Koulutuskeskus on alistettu suoraan Suomen armeijan pioneerijoukkojen johdon päällikölle kenraaliluutnantti Sarmenille.  

Koulutuskeskuksen johtaja on eversti Pylkkönen. Muiden päällystöön kuuluvien nimiä ei vangittu tiedä.  

Toinen koulutuskeskus, jossa koulutetaan jalkaväen reservejä, sijaitsee Kouvolassa (6 km pohjoiseen Korialta) ja sijaitsee myös entisten venäläisten kasarmien tiloissa.  

Siellä koulutuksessa olevien sotilaiden määrää ei vangittu tiennyt.  

34. erillisen pioneeripataljoonan esikunta ja kaikki joukko-osastot on sijoitettu ruutuun 5064-6 Tshjornoje-järven itäpäähän 20 hirsiparakkiin, jotka sijaitsevat puron rannalla 1 km matkalla.  

Pataljoonassa on 3 komppaniaa, jokaisessa 3 joukkuetta, joissa on kussakin 33 miestä. Kaikkiaan alle 300 miestä. Kaikki sotilaat on aseistettu kiväärein, aliupseerit konepistoolein. 

Pataljoonan komentaja on kapteeni Mankinen, 1. komppanian päällikkö – kapteeni Kolonen, 2. komppanian – luutnantti Kouri, 3. komppanian – luutnantti Koli. 

Pioneeritarvikkeiden ja räjähdysaineiden varasto on esikunnan vieressä joen rannalla. 

Talvisaikaan pataljoona puhdistaa ja korjaa Jeldanka-järveltä Beloe-järvelle uudelleen rakennettua tietä, joka yhdistää Uhtua-Vuotinainen ja Uhtua-Malviainen -tiet.  

Tämän tien kunto on hyvä, se kelpaa kaksisuuntaiseen autoliikenteeseen.  

Ison Kis-kis-järven ja ruudussa 4606-5 sijaitsevan nimettömän järven välille on sijoitettu 9., 10. ja 11. jalkaväkikomppaniat. Mihin osastoon ne kuuluvat, vangittu ei tiedä.  

Ruudussa 4606-5 olevasta nimettömästä järjestä koilliseen Regojärven suuntaan on puolustusasemissa suomalaisten 32. jalkaväkirykmentti. Tämän rykmentin komentopisteen ja joukko-osastojen sijaintia vangittu ei tiedä.  

Ruudussa 5002-5 Beloje ja Tshornoje järvien välissä eteläpuolella on putka, jossa säilytetään arestiin joutuneita sotilaita, ja sotilaspoliisiosasto, jossa on enintään 20 poliisia. 

Putka käsittää 3 korsua, jotka on ympäröity piikkilangoilla ja joita vartioi 3 vartijaa. Poliisit asuvat vieressä puisessa parakissa. 

Ruudussa 5004-7 Uhtua–Malviainen -tien vierellä on bensiinin tankkauspaikka.  

MUUTA 

Tammikuuhun 1943 saakka kaikki erilaisista rikoksista tuomitut suomalaiset sotilaat lähetettiin etulinjaan. Sen johdosta, että tuomittujen loikkaukset Puna-armeijan puolelle olivat muka lisääntyneet, tämä käytäntö muutettiin siten, että kaikki tuomitut kärsivät rangaistuksensa vankilassa.  

Härmän kertomukset hänen loikkauksestaan Puna-armeijan puolelle ovat epäilyttäviä. Ei ole poissuljettavissa mahdollisuus, että Suomen tiedustelu on lähettänyt hänet tehtävänään päästä sotavankileirille ja suorittaa tiedustelutoimintaa sotilaiden keskuudessa.  

Ei käyttäydy vilpittömästi ja hänen todistuksensa varuskunnista vaatii tarkistusta ja täsmennystä.  

Kuulustelivat: 2. osaston päällikön vanhempi apulainen 

kapteeni - /Dobrynin/ 

Tulkki aliluutnantti - /Kapanen/ 

KGANI (GAOPDFK),f.213, op.1, d.408, l.47 ob. 

suomennos: Timo Karvonen