Petman Martti


Martti Petman on toistaiseksi tutkimusryhmällemme mysteeri. 

Hänestä löytyi Karjalan turvallisuuspalvelun arkistosta kuulustelupöytäkirja, jonka mukaan häntä kuulusteltiin 11.03.1942. 

Mutta Sota-arkiston netissä hänet on julistettu kadonneeksi 17.07.1944. 

Petroskoissa 1999 pienenä 300 kappaleen painoksena ilmestyneessä Neizvestnaja Karelija"-dokumenttikokoelmassa julkaistiin NKVD:n toiminnasta 7-17.3.1942 asiakirja, jossa mainitaan,että 11-15.3.1942 vakoojaosasto: 

Kohta 4. värvättiin ja siirrettiin vihollisen selustaan tiedustelutehtäviin sotavanki P.
Oliko tämä mies Martti Petman, siihen emme ole saaneet Petroskoista vastausta. 

Martti Petmanin kuulustelupöytäkirja  

Suomen armeijan sotavanki Petman Martti Eljasovitsh, synt. 1921 Karusjärven kylässä Lapin volostissa, Lapin läänissä. Pöytäkirjan laati 1. prikaatin IV partisaaniosaston komentajan apulainen Pimenev tulkki Anna Romanovna Leontjevan läsnäollessa. 

Kysymys: Milloin Teidät kutsuttiin Suomen armeijaan? 

Vastaus: Suomen armeijaan minut kutsuttiin 1. syyskuuta 1941. 

Kysymys: Missä joukko-osastossa Te palvelitte Suomen armeijassa? 

Vastaus: Syyskuun 1. päivästä lokakuun 25. päivään 1941 sain koulutusta jalkaväkikoulussa, minkä jälkeen minut siirrettiin ratsuväkikouluun, missä olin tammikuun 9. päivään 1942. Ratsuväkikoulun jälkeen minut lähetettiin Shungaan Uudenmaan rakuunarykmenttiin. 

Kysymys: Missä sijaitsee jalkaväkikoulu, jossa saitte koulutusta, ja paljonko siellä oli koulutettavia? 

Vastaus: Jalkaväkikoulu, jossa sain koulutusta sijaitsee Jyväskylän kaupungissa, kurssilaisia tässä koulussa opiskeli 2000 miestä.  

Kysymys: Missä sijaitsee ratsuväkikoulu, jossa saitte koulutusta, ja montako henkeä siellä oli? 

Vastaus: Ratsuväkikoulu sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa, missä meitä oli 900 miestä.  

Kysymys: Kun matkustitte Shungaan, missä asutuskeskuksissa pysähdyitte? 

Vastaus: Matkalla Shungaan pysähdyimme Sortavalan ja Petroskoin kaupungeissa ja Käppäselän asemalla. 

Kysymys: Kuinka paljon joukkoja on Sortavalan ja Petroskoin kaupungeissa sekä Käppäselän asemalla. 

Vastaus: Kuinka paljon joukkoja on kaupungeissa ja Käppäselässä en voi sanoa, koska pysähdykset olivat lyhyitä ts. pysähdyimme korkeintaan tunniksi. 

Kysymys: Missä asutuskeskuksissa Shungan lisäksi olitte Äänisen piirissä? 

Vastaus: Shungan lisäksi olin Äänisen piirissä Velikaja Nivan ja Porogin kylissä. 

Kysymys: Mitä varuskuntia sijaitsee Velikaja Nivan ja Porogin kylissä ja kuinka suuria ne ovat määrältään? 

Vastaus: Velikaja Nivan kylässä on 150 ratsuväkisotilasta, Porogissa 50 miestä, yhteensä kahdessa kylässä on 200 miestä.  

Kysymys: Missä joukko-osastossa Te palvelitte viime aikana ja missä tämä joukko-osasto sijaitsee? 

Vastaus: Saavuttuani Shungaan minut määrättiin Uudenmaan ratsuväkirykmenttiin rivisotilaaksi. Uudenmaan ratsuväkirykmentti, jossa palvelin on sijoitettuna Shungaan ja sen ympäristöön. Itse Shungaan on sijoitettu kaksi eskadroonaa ja muut kaksi eskadroonaa on sijoitettu kyliin, jotka sijaitsevat Äänisjärven rannalla, kylien nimiä en muista. 

Kysymys: Montako eskadroonaa on Uudenmaan rykmentissä ja paljonko eskadroonassa on sotilaita? 

Vastaus: Uudenmaan rykmentissä on neljä eskadroonaa, eskadroonassa 200 sotilasta. 

Kysymys: Minkälainen aseistus on rykmentillä, jossa palvelitte? 

Vastaus: Rykmentillä, jossa palvelin on aseistuksena suunnilleen 20 raskasta konekivääriä, joista itse Shungassa on noin 10 raskasta konekivääriä, sotilaiden aseistuksena on kiväärit ja konepistoolit, mitään muuta aseistusta rykmentillä ei ole. 

Kysymys: Milloin, mistä ja mitä tehtävää varten Teidät lähetettiin Vodla-joen suistoon? 

Vastaus: 8. maaliskuuta noin klo 13 meidät, 20 miestä, lähetettiin Kliminitsaan Vodla-joen suistoon. Tehtävänä oli polttaa proomut, jotka olivat Vodla-joen suistossa.  

Kysymys: Minkälainen on määrällisesti Kliminitsaan sijoitettu varuskunta? 

Vastaus: Kliminitsassa on noin 50 sotilasta ja 5 tykkiä. mitään muuta aseistusta en nähnyt. 

Kysymys: Mistä päivästä ja mihin saakka te palvelitte Uudenmaan rykmentissä? 

Vastaus: Uudenmaan rykmentissä olin 11. päivästä tammikuuta 10. päivään helmikuuta 1942. 

Kysymys: Missä olitte 10. helmikuuta lähtien tähän päivään saakka? 

Vastaus: Helmikuun ensimmäisinä päivinä 1942 Shungassa pidettiin hiihtokilpailut , mistä meidät 11 parasta hiihtäjää lähetettiin Porogin kylään, missä meille opetettiin hiihtoa epätasaisessa maastossa. Koulutus Porogin kylässä kesti noin kolme viikkoa, minkä jälkeen meidät lähetettiin Kliminitsaan.  

Kysymys: Minkälainen varuskunta on sijoitettu Porogin kylään, missä olitte koulutuksessa?  

Vastaus: Porogin kylässä on noin 50 ratsuväkimiehen varuskunta ja Velikaja Nivan kylässä 150 sotilasta. 

Kysymys: Mistä joukko-osastosta muodostuvat Porogissa ja Velikaja Nivassa olevat varuskunnat? 

Vastaus: Velikaja Nivan kylään on sijoitettu Hämeen rakuunarykmentin päämaja ja Velikaja Nivan ja Porogin varuskunnat on alistettu tälle rykmentille. 

Kysymys: Minne Hämeen rykmentti on sijoitettuna Porogin ja Velikaja Nivan kylien lisäksi? 

Vastaus: Hämeen rykmentin yksi eskadroona on sijoitettu Velikaja Niva – Porogiin, toinen Krohinon kylään, kolmas eskadroona on Kuusirannassa, mutta neljännen eskadroonan sijaintipaikkaa en tiedä. 

Kysymys: Minkälainen aseistus on Hämeen rykmentillä? 

Vastaus: Tarkalleen en osaa sanoa, mutta suunnilleen samanlainen kuin Uudenmaan rykmentillä. 

Kysymys: Kuinka monta miestä oli koulutettavana Porogin kylässä? 

Vastaus: Porogissa meitä oli koulutettavina 46 miestä, heistä 6-7 miestä jäi sairaina paikoilleen ja loput 40 miestä, heidän joukossaan myös minä, lähetettiin Kliminitsaan. 

Kysymys: Minne ja montako miestä teistä lähetettiin Kliminitsasta eteenpäin? 

Vastaus: 5. maaliskuuta 1942 me, loput 40 miestä, saavuimme Kliminitsaan. Samana päivänä tulivat, en tiedä mistä he tulivat (ehkä 1 rivi pudonnut konekirjoituksessa pois? –tk). 7. tai 8. maaliskuuta meitä lähti Kliminitsasta 80 miestä Puudosin piirin rannikolle suksilla. Muodostettiin neljä 20 miehen joukkuetta, jotka jakaantuivat kahteen ryhmään, 10 miestä kussakin.  

Ensimmäistä joukkuetta johti luutnantti, muita kolmea joukkuetta johtivat upseerit, joiden sukunimeä en tiedä. Koko 80 miehen joukkoa johti luutnantti Englund. Ryhmiä, joita oli joka joukkueessa kaksi, johtivat aliupseerit. Puudosin piirin rannikolle me tulimme 9. maaliskuuta kello 7 aamulla ja klo 16 saakka pysyimme metsässä, minkä jälkeen lähdimme Vodla-joen suistoon suorittamaan meille annettua tehtävää. Kun aloimme lähestyä asetettua päämäärää, meidän joukko-osastostamme, ts. koko ryhmästä irrottautui 8 miestä – niistä 4 oli sotilaita ja 4 upseereita. Nämä lähtivät suorittamaan tehtävää ja loput eli pääosa ryhmästä alkoi nousta järven rannalle, ts. takaisin. Rannalla meitä tulitettiin tykeillä tai raskailla kranaatinheittimillä, en tiedä tarkalleen, mutta saaren luona meitä odotti väijytys, jossa meiltä kaatui noin 30 miestä, mm. luutnantti Englund. 

Huomautus: En ole syntyjäni Lapin läänistä, vaan Viipurin läänistä. 

Minun sanoistani oikein kirjoitettu, minulle luettu suomen kielellä – PETMAN 

Tulkki – LEONTJEVA 

Kuulusteli: 4. partisaaniosaston komentajan apulainen  

(PIMENEV) 

suomennos: Timo Karvonen